Jännitteenjakajalaskuri
Laske kahden vastuksen jännitteenjakajan lähtöjännite.
Mika on jannitteenjakaja?
Jannitteenjakaja on yksinkertainen piiri, jossa kaksi vastusta on sarjassa ja joka tuottaa lahtojanniten, joka on osuus tulojannitteesta. Tama peruspiiri on elektronikan kulmakivi.
Jannitteenjakajat ovat yksi elektroniikan perustavanlaatuisimmista piireista. Niita kaytetaan janniteiden skaalaamiseen mittausta varten, viitejanniteiden luomiseen ja logiikkatasojen sovittamiseen eri janniteita kayttavien komponenttien valilla.
Jannitteenjakajan kaava
Vout = Vin * R2 / (R1 + R2). Lahto on aina pienempi kuin tulo. Saadaksesi tarkalleen puolet tulojannitteesta, kayta yhtae suurta R1:ta ja R2:ta. 10K ja 10K jakaa 5 V:n 2,5 V:ksi.
Tyokalun kayttohje
Syota tulojannite ja joko haluttu lahtojannite (vastusarvojen loytamiseksi) tai kaksi vastusarvoa (lahtojanniten selvittamiseksi). Laskin nayttaa kaikki arvot visuaalisella piirikaavilla.
Kuormitusvaikutukset
Jannitteenjakaja toimii oikein vain, kun lahtoon kytketty kuorma kuluttaa merkityksettoman virran jakajan lapi kulkevaan virtaan verrattuna. Jos kuorman vastus on alle 10 kertaa R2, lahtojannite laskee merkittavasti.
Usein kysytyt kysymykset
Voinko kayttaa jannitteenjakajaa virtalahteena?
Ei. Jannitteenjakaja ei ole saadelty virtalahde. Lahtojannite muuttuu kuormavirran mukana ja jakaja tuhlaa virtaa jatkuvasti. Kayta jannitesaadinta (kuten LM7805 tai LDO) vakaata jannitelahdetta varten.
Mitka arvot R1:lle ja R2:lle tulisi valita?
Vain suhde vaikuttaa jannitteeseen, mutta absoluuttiset arvot vaikuttavat virrankulutukseen ja kohinaan. Suurempi vastus vahentaa virrankulutusta mutta lisaa kohinaa ja herkkyyttae kuormitukselle. 1K-100K on tyypillinen alue useimpiin sovelluksiin.