Aalto/taajuusvisualisoija
Visualisoi aaltointerferenssi kahdella säädettävällä lähteellä. Näe rakentavat ja hajottavat kuviot reaaliajassa.
Aalto 1
Aalto 2
Mika on aaltolaskin?
Aallot ovat hairioita, jotka siirtavat energiaa vaaliaineen lapi (tai avaruuden lapi sahkomagneettisten aaltojen tapauksessa). Kaikilla aalloilla on perusyhtalo: nopeus = taajuus kertaa aallonpituus.
Tama yhtalo patee kaikkiin aaltotyyppeihin: aaniaaltoihin, valoaaltoihin, vesiaaltoihin, radioaaltoihin ja seismisiin aaltoihin. Minka tahansa kahden suureen tunteminen mahdollistaa kolmannen laskemisen.
Aallon ominaisuudet
- Taajuus: Kuinka monta taytta jaksoa ohittaa pisteen sekunnissa. Mitataan hertseinae (Hz). Ihmisen kuulo: 20 Hz - 20 000 Hz.
- Aallonpituus: Etaisyys kahden peraekkaisen identtisen pisteen valilla aallossa (kuten harjalta harjalle). Vaihtelee pikometreista kilometreihin.
- Amplitudi: Suurin poikkeama lepotilasta. Maarittaa aallon energian ja intensiteetin (aanenvoimakkuus aaniaalloille, kirkkaus valoaalloille).
- Jaksonaika: Yhden tayden jakson kesto. T = 1/f. 440 Hz:n aaniaaltolla (konsertti-A) jaksonaika on noin 2,27 millisekuntia.
Tyokalun kayttohje
Syota mika tahansa kaksi arvoista: taajuus, aallonpituus ja aallon nopeus. Laskin ratkaisee kolmannen ja nayttaa myos jaksonajan. Sahkoemagneettisille aalloille valon nopeus on esiasetettu.
Sahkomagneettinen spektri
Sahkoemagneettiset aallot kattavat valtavan taajuusalueen: radioaallot (alle 300 GHz), mikroaallot (300 MHz - 300 GHz), infrapuna, nakyvae valo (400-700 nm), ultravioletti, roentgensaateet ja gammasaateet. Kaikki etenevat valon nopeudella tyhjoessa.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi aani kulkee nopeammin vedessa kuin ilmassa?
Aani on mekaaninen aalto — se etenee hiukkasten tyontaessa naapurihiukkasia. Vesimolekyylit ovat paljon lahempana toisiaan kuin kaasumolekyylit, joten varahtely siirtyy nopeammin. Aani kulkee noin 1 480 m/s vedessa vs. 343 m/s ilmassa.
Mika on Doppler-ilmio?
Doppler-ilmio on havaitun taajuuden muutos, kun lahde ja havainnoija liikkuvat suhteessa toisiinsa. Lahestyva ambulanssi kuulostaa korkeammalta ja loittoneva matalammalta. Tata kaytettaen mitataan myos tahtien nopeuksia ja tutkasignaaleja.