Whois-haku

Mika on WHOIS-haku?

WHOIS on protokolla verkkotunnusten ja IP-osoitteiden rekisteroointitietojen kyselyyn tietokannoista. WHOIS-haku nayttaa kuka omistaa verkkotunnuksen, milloin se rekisteroitiin ja milloin se vanhenee.

WHOIS-jarjestelma juontaa juurensa internetin alkuajoilta, jolloin ARPANET yllapiti hakemistoa verkon kayttajista. Nykyaan WHOIS-tietoja yllapitavat verkkotunnusten rekistroijat ja alueelliset internet-rekisterit.

Kuinka ICANN ja domainrekisterit hallinnoivat WHOISia

WHOIS-tieto ei sijaitse yhdessä keskitetyssä tietokannassa. Sen sijaan jokainen domainrekisteri — organisaatio, joka hallinnoi ylätason verkkotunnusta (TLD) — ylläpitää omaa auktoritatiivista WHOIS-palveluaan. Verisign pyörittää .com- ja .net-rekisteriä; Public Interest Registry hallinnoi .org-tunnusta; kullakin maalla on oma kansallinen rekisterinsä maakohtaisille TLD-tunnuksille, kuten .fi (Traficom) tai .de (DENIC). Rekisterin alla toimii rekisteröijä: yritys kuten GoDaddy, Namecheap tai Google Domains, jolle maksat domainin rekisteröinnistä. ICANN, Internet Corporation for Assigned Names and Numbers, asettaa politiikan rekisteröijien akkreditointisopimuksen (RAA) kautta, joka velvoittaa akkreditoidut rekisteröijät keräämään rekisteröintitiedot ja pitämään whois-palvelun julkisesti saatavilla portissa 43.

Geneeristen TLD-tunnusten (.com, .org, .net, .info ja muut) osalta ICANN:n Thick WHOIS -politiikka — joka vaiheistettiin vuodesta 2014 alkaen ja saatettiin loppuun kaikkien gTLD-tunnusten osalta — siirsi täydelliset rekisteröijätiedot rekisteritasolle, jotta ne ovat saatavissa yhdestä auktoritatiivisesta lähteestä sen sijaan, että ne olisivat hajallaan sadoissa rekisteröijien tietokannoissa. Maakohtaisia TLD-tunnuksia hallinnoidaan itsenäisesti ja käytännöt vaihtelevat suuresti: osa julkaisee täydelliset yhteystiedot, toiset eivät julkaise mitään nimipalvelimia lukuun ottamatta.

WHOIS-tietueen tiedot

• Rekisteroija — henkilo tai organisaatio, joka rekisteroi verkkotunnuksen.
• Rekisterointipaeiva — milloin verkkotunnus rekisteroitiin ensimmaisen kerran.
• Vanhenemispaiva — milloin rekisterointi vanhenee ja se on uusittava.
• Rekistroija — yritys, jonka kautta verkkotunnus rekisteroitiin (kuten GoDaddy, Namecheap).
• Nimipalvelimet — DNS-palvelimet, jotka muuntavat verkkotunnuksen IP-osoitteeksi.

WHOIS-domainin tilakoodeista

WHOIS-tietue sisältää yhden tai useamman EPP (Extensible Provisioning Protocol) -tilakoodin, jotka kuvaavat domainin nykyistä tilaa. Yleisimmät koodit ovat:

• clientTransferProhibited — rekisteröijä on lukinnut domainin estääkseen luvattoman siirron toiselle rekisteröijälle. Useimmilla aktiivisilla domaineilla on tämä lukitus.
• clientUpdateProhibited — muutokset domainin rekisteröintitietoihin on estetty rekisteröijätasolla.
• serverDeleteProhibited / serverTransferProhibited / serverUpdateProhibited — rekisteritason lukitukset, jotka asetetaan tyypillisesti premium- tai sponsoroituihin domaineihin.
• pendingTransfer — rekisteröijältä toiselle siirtyminen on käynnissä (kestää yleensä viisi päivää).
• redemptionPeriod — domain on vanhentunut ja rekisteröijällä on lunastusaika (tyypillisesti 30 päivää) palauttaa se ennen kuin se vapautetaan julkiseen rekisteröintiin.

Jos näet vain active-tilan ilman lukituskoodeja, domain voidaan siirtää tai muuttaa helposti — turvallisuusriski, johon rekisteröijän tulisi puuttua.

GDPR ja WHOIS-tietojen peittäminen vuodesta 2018 alkaen

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) voimaantulo 25. toukokuuta 2018 aiheutti perustavanlaatuisen muutoksen julkiseen WHOIS-dataan. Koska yksittäisten domainrekisteröijien nimet, sähköpostiosoitteet, puhelinnumerot ja postiosoitteet ovat henkilötietoja GDPR:n näkökulmasta, eurooppalaiseen lainsäädäntöön sidoksissa olevat rekisteröijät velvoitettiin lopettamaan niiden julkaiseminen todentamattomissa WHOIS-vastauksissa. Käytännössä yön yli vuosikymmenien ajan julkisina olleet rekisteröijätiedot korvautuivat tekstillä "redacted for privacy" tai yksityisyyspalvelun yhteystiedoilla.

ICANN vastasi Väliaikaisella eritelmällä (josta myöhemmin tuli pysyvä vuoden 2019 rekisteröintidatapolitiikka), joka määrittää, mitkä kentät on pidettävä julkisina (domainnimi, rekisteröijä, luonti- ja vanhentumispäivät, nimipalvelimet, tilakoodit) ja mitkä on peitettävä luonnollisten henkilöiden osalta. Organisaatiot — yritykset ja muut oikeushenkilöt — voivat edelleen esiintyä nimellä, koska niiden rekisteröintitiedot eivät ole henkilötietoja GDPR:n mielessä. Lainvalvontaviranomaiset ja akkreditoidut tutkijat voivat pyytää ei-julkisia tietoja ICANN:n SSAD-järjestelmän (System for Standardized Access/Disclosure) kautta, vaikka prosessi on edelleen hankala ja sitä kehitetään.

RDAP — moderni korvaaja WHOIS-protokollalle

Klassinen WHOIS-protokolla (RFC 3912) on vuodelta 1985. Se toimittaa pelkkää tekstiä ilman todennusta, ilman standardoituja kenttänimiä ja ilman mahdollisuutta erottaa ihmislukijaa tiedonkeruurobotista. IETF suunnitteli RDAP:n (Registration Data Access Protocol, RFC 7480–7484) viralliseksi seuraajaksi. RDAP-vastaukset ovat jäsenneltyä JSON-muotoa, joten ne ovat koneluettavia ilman haurasta tekstijäsentelyä. RDAP tukee todennusta, jotta rekisterit voivat tarjota eri tasoista tietoa eri pyytäjille (anonyymit käyttäjät, rekisteröijät, lainvalvonta jne.), ja siinä on tuki kansainvälisille verkkotunnuksille ei-ASCII-merkkeineen. ICANN velvoitti kaikki gTLD-rekisterit ja rekisteröijät tukemaan RDAP:ia 26. elokuuta 2019 alkaen. Tämä työkalu tekee kyselyt RDAP:in kautta tarkkoja ja jäsenneltyjä tuloksia varten.

WHOIS- ja RDAP-hakujen lailliset käyttötarkoitukset

WHOIS-haut palvelevat laajaa joukkoa laillisia tarkoituksia:

• Domainin saatavuuden ja vanhentumisen seuranta — tarkistus, onko nimi varattu ja milloin se saattaa vapautua, jotta voit rekisteröidä sen tai jättää ennakkotilauksen.
• Brändinsuojaus — yritykset seuraavat WHOIS-tietueita juuri rekisteröityjen lookalike-domainien (kirjoitusvirhedomainit tai brändiväärinkäytöt) havaitsemiseksi, joita voidaan käyttää tietojenkalastelua tai väärennettyjä tuotteita varten.
• Taustatarkistus domainia ostettaessa — rekisteröintihistorian varmistaminen, todellisen rekisteröijän tunnistaminen ja varmistus, ettei domain ole oikeusriidoissa.
• DNS-vianmääritys — sen tarkistaminen, mitkä nimipalvelimet ovat auktoritatiivisia domainille, mikä on ensimmäinen askel DNS-levittymisongelmien diagnosoinnissa.
• Tietoturvatutkimus ja tapauksiin reagointi — haitallisen domainin rekisteröijän tunnistaminen väärinkäyttöraporttia varten tai sen varmistaminen, onko epäilyttävä sivusto rekisteröity äskettäin (tuore domain voi olla tietojenkalastelun merkki).

Tyokalun kayttohje

Syota verkkotunnus (kuten example.com) ja tyokalu hakee WHOIS-tietokannasta kyseisen verkkotunnuksen rekisterointitietueen. Tulokset nayttavat omistajan, paivamaarat, rekistroijan ja nimipalvelimet.

Verkkotunnuksen yksityisyyssuoja

Useimmat rekistroijat tarjoavat WHOIS-yksityisyyssuojan (kutsutaan myos verkkotunnuksen yksityisyydeksi tai WHOIS-suojaksi), joka korvaa rekisteroijan henkilokohtaiset tiedot valityspalvelun tiedoilla. Tama estaa roskapostia, identiteettivarkautta ja haeiriointia.

Yleisiä väärinkäsityksiä WHOISista

• "WHOIS näyttää aina todellisen omistajan." — Ei vuoden 2018 jälkeen. GDPR-peittäminen ja yksityisyyspalvelut tarkoittavat, että useimmissa henkilökohtaisissa domaineissa näkyy nyt vain välipalvelun yhteystiedot, ei rekisteröijän henkilöllisyys.
• "WHOIS on reaaliaikainen." — WHOIS-data voi jäädä todellisista muutoksista jopa tunteja tai päiviä jälkeen, kun rekisteröijät ja rekisterit synkronoivat tietueita.
• "Yksi WHOIS-kysely kattaa kaikki TLD:t." — Yhtä globaalia WHOIS-palvelinta ei ole. Jokainen rekisteri ylläpitää omaa palveluaan; .uk-domainin kysely menee Nominetille, ei Verisignille.
• "WHOIS ja DNS ovat sama asia." — DNS yhdistää domainnimen IP-osoitteeseen ja hoitaa sähköpostin reitityksen. WHOIS/RDAP on hallinnollinen tietue siitä, kuka on rekisteröinyt nimen ja minkä rekisteröijän kautta — kaksi täysin erillistä järjestelmää.

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko WHOIS-tiedot aina tarkkoja?

ICANN vaatii rekisteroijia antamaan tarkat yhteystiedot, mutta valvonta on epajohdonmukaista. Yksityisyyssuoja piilottaa tiedot laillisesti. Jotkut rekisteroijat antavat valheellisia tietoja, mika voi johtaa verkkotunnuksen menettamiseen, jos havaitaan.

Voinko selvittaa kuka omistaa minka tahansa verkkotunnuksen?

Verkkotunnuksille ilman yksityisyyssuojaa kylla — rekisteroijan nimi, organisaatio, sahkoposti ja joskus puhelinnumero ovat julkisia. Yksityisyyssuojattujen verkkotunnusten kohdalla naet vain valityspalvelun tiedot.

Mitä eroa on WHOISilla ja RDAP:lla?

WHOIS (RFC 3912) on vuodelta 1985 peräisin oleva pelkkää tekstiä tuottava kyselyprotokolla ilman standardoitua tulostusmuotoa. RDAP (Registration Data Access Protocol) on sen IETF-standardoitu seuraaja, joka otettiin käyttöön 2019. RDAP palauttaa jäsenneltyä JSON-muotoa, tukee todennuspohjaisia käyttötasoja ja käsittelee kansainvälisiä verkkotunnuksia. ICANN on vaatinut kaikkia gTLD-rekisteriä tukemaan RDAP:ia elokuusta 2019 alkaen. Tämä työkalu tekee kyselyt RDAP-päätepisteiden kautta tarkkoja ja jäsenneltyjä tuloksia varten.

Miksi haku näyttää yksityisyyspalvelun eikä todellista rekisteröijää?

Sen jälkeen kun GDPR tuli voimaan toukokuussa 2018, rekisteröijät on velvoitettu peittämään yksittäisten domainrekisteröijien henkilötiedot (nimi, sähköposti, puhelin, osoite) julkisissa WHOIS- ja RDAP-vastauksissa. Rekisteröijä korvaa ne tyypillisesti yksityisyyspalvelun tiedoilla. Jos domain on rekisteröity yrityksen eikä yksityishenkilön nimiin, organisaation nimi ja maa saattavat edelleen näkyä, koska yritysrekisteröintitiedot eivät ole GDPR:n mukaisia henkilötietoja.